C. L. Engelin kirje- ja piirustuskokoelma Helsingin kaupunginarkistossa

Helsingin kaupungin Saksasta vuonna 1938 hankkima arkkitehti Carl Ludvig Engelin kirjekokoelma on ainutlaatuinen katsaus suomalaisen arkkitehtuurin historiaan. Vuodet 1813– 1840 kattava kokoelma koostuu Engelin opiskeluaikaiselle ystävälle Carl Herrlichille ja sisarenpoika Eduard Jacobille Saksaan lähettämistä kirjeistä. Kokoelma antaa mahdollisuuden tutustua Engelin luomisprosessiin ja arkipäivän haasteisiin. Arkkitehtinä Engel sovelsi mestarillisesti aikakauden tiukkoja klassisia ihanteita, mutta oli myös hyvin kiinnostunut rakentamisen teknisestä kehittämisestä. Engelin kirjeet ovat korvaamaton lähde rakennushistoriamme tutkimukseen.

Kokoelman kautta pääsee tutustumaan myös laajemmin ajan henkeen, kulttuuriin ja yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Kirjeet ovat lähes ainoa lähde Engelin yksityiselämään ja luonteeseen. Engelin ulkomaalaisena tekemät havainnot Suomesta, ja ennen kaikkea kosmopoliittisesta ja monikielisestä Helsingistä, tarjoavat arvokkaan välähdyksen kulttuuriperintömme juuriin.

Carl Ludvig Engel (1778 – 1840) nimitettiin Helsingin uudelleenrakennustoimikunnan arkkitehdiksi vuonna 1816. Vuodesta 1824 alkaen hän toimi Suomen suuriruhtinaskunnan ylimpänä julkisista rakennuksista vastaavana virkamiehenä. Engel vaikutti Suomen arkkitehtuurin kehitykseen ja rakennuskantamme syntyyn ehkä enemmän kuin kukaan muu yksittäinen suomalainen arkkitehti. Hänen työnsä jälki näkyy koko Suomen asemakaavoissa ja rakennustaiteessa ainutlaatuisella tavalla. Klassisismista tuli Suomen rakennustaiteeseen olennainen tunnuspiirre. Hänen suunnittelemiaan rakennuksia kohosi Suomeen Ahvenanmaalta Mikkeliin ja Helsingistä Tornioon saakka.

Engel suunnitteli Helsingin uuden monumentaalikeskustan julkiset rakennukset, muun muassa Tuomiokirkon, Senaatintalon ja Yliopiston päärakennuksen kirjastoineen Senaatintorin ympärillä. Näiden keskeisten rakennusten suunnittelu oli eittämättä Engelin suurin saavutus. Uuden kaupungin luominen tyhjästä oli hanke, joka mahdollisti Engelin luovuuden ja poikkeuksellisten taiteellisten kykyjen hyödyntämisen. Hänen omakätisesti piirtämiensä rakennusten lisäksi Engel vastasi koko maan rakennustoiminnan ja asemakaavoituksen valvonnasta ja arkkitehtien koulutuksesta. Näin hän saattoi ulottaa syvän vaikutuksensa koko maan rakennustaiteeseen ja jättää pysyvän perinnön tuleville arkkitehtipolville.