FI / SV / EN

Pro_Finlandia

Hyväksyminen: 2021

Säilyttäjä: Kansallisarkisto

Kulttuuriadressi Pro Finlandia 1899

Kulttuuriadressi liittyy vaiheeseen, jossa Venäjän keisarikunta pyrki muuttamaan siihen kuuluvan autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan oikeusasemaa ja peruuttamaan sille aikaisemmin vahvistettuja erityisoikeuksia. Venäläistämistoimia vastaan suomalaiset aktivistit keräsivät keväällä 1899 kahdentoista eurooppalaisen maan kymmenissä kaupungeissa tieteen, taiteen ja yhteiskuntaelämän merkittäviltä edustajilta allekirjoituksia vetoomukseen suomalaisen kulttuurin ja Suomen oikeusaseman puolesta.

Kulttuuriadressi laadittiin erityisesti vastalauseeksi keisari Nikolai II:n helmikuussa 1899 antamaan manifestiin, jonka katsottiin rajoittavan Suomen valtiopäivien asemaa suuriruhtinaskunnan lainsäädäntöelimenä. Kulttuuriadressi oli yksityisin voimin suunniteltu ja toteutettu hanke, jonka ideointiin osallistui suomalaisten lisäksi vaikutusvaltaisia henkilöitä monista eurooppalaisista maista. Siihen saatiin kolmessa kuukaudessa 1 064 allekirjoitusta. Allekirjoittajien joukossa olivat muun muassa Florence Nightingale, Emile Zola, Anatole France, Herbert Spencer, Theodor Mommsen, Emilio Brusa, Vito Volterra, Edvard Grieg, Henrik Ibsen ja Adolf Erik Nordenskiöld.

Kulttuuriadressin tapainen laaja kansainvälinen vetoomus yksittäisen kansakunnan puolesta, osoitettuna suoraan hallitsijalle, oli kansainvälisesti harvinainen. Sen vuoksi kannanotto sai huomiota eurooppalaisessa lehdistössä. Suomen myöhemmän valtiollisen aseman näkökulmasta merkittävää oli, että kulttuuriadressissa mainitaan sekä ”perustuslait” että ”itsenäisyys”. Suomen aseman katsottiin näin olevan poikkeuksellisen vahva, vaikka se oli Venäjän yhteydessä.

Kulttuuriadressin kokoaminen kolmessa kuukaudessa oli hämmästyttävä saavutus, etenkin kun siinä on mukana huomattava joukko aikansa kansainvälisesti tunnettuja vaikuttajia ja asia oli poliittisesti herkkä. Allekirjoittajat edustivat politiikan lisäksi laajasti tieteen, taiteiden ja kulttuurin organisaatioita eurooppalaisista yliopistoista tieteellisiin seuroihin ja yhdistyksiin.

Kulttuuriadressi on kouriintuntuva osoitus 1800-luvun jälkipuolen voimakkaista eurooppalaisista verkostoista, joihin myös suomalaiset kuuluivat. Kulttuuriadressin allekirjoittajat nostivat eurooppalaisella tasolla esiin sekä suomalaisen tieteen että kulttuurin korkean laadun.

Vahvan osoituksen Suomen kansalaisten omasta yksimielisestä tahdosta ja halusta puolustaa oikeuksiaan tarjosi kansalaisten keskuudessa samaan aikaan koottu niin sanottu suuri adressi. Sen allekirjoitti kolmessa viikossa yli 520 000 kansalaista. Suureen adressiin viitattiin Kulttuuriadressissa kansalaisten selvän tahdon ilmauksena. Näin se kuuluu luonteeltaan ja tavoitteiltaan samaan kokonaisuuteen kulttuuriadressi Pro Finlandian kanssa. 

Kulttuuriadressi kertoo Suomen pyrkimyksestä kumota suuriruhtinaskunnan autonomisia oikeuksia uhannut Venäjän autokraattisen keisarin päätös käyttämällä eurooppalaisen poliittisen ja kansalaisvaikuttamisen keinovalikoimaa. Sen lähimpinä malleina voidaan pitää eurooppalaista keskustelua hallinnutta Dreyfus-adressi ja samana vuonna valmisteltua Haagin kansainvälistä rauhankonferenssia, jonka tavoitteiden muotoiluun keisari Nikolai II:n oli aktiivisesti osallistunut.

Kulttuuriadressi Pro Finlandia 1899:n kokoaminen sekä kansainvälisen valtuuskunnan epäonnistunut yritys luovuttaa se keisari Nikolai II:lle ilmentävät aikakautensa poliittisia ja sotilaallisia jännitteitä, julkisen mielipiteen kasvavaa merkitystä, kansallisten kulttuurien vahvistuvaa ymmärrystä sekä pyrkimystä ylikansalliseen yhteistyöhön ja vaikuttamiseen.

Kulttuuriadressi on paitsi poliittisesti tärkeä kokonaisuus myös ainutlaatuinen asiakirjallisen kulttuuriperinnön ilmentymä. Eri maiden pergamentille koottuja allekirjoituksia täydentävät kunkin maan omaperäiset, taiteellisesti korkeatasoiset vetoomussivut. Ne suunniteltiin ja valmistettiin samanaikaisesti useissa Euroopan Lontoosta Pietariin ja Tukholmasta Torinoon. Kansallisarkiston kokoelmiin kuuluvat Kulttuuriadressi Pro Finlandia 1899 ja siihen liittyvä kansalaisten allekirjoituksia sisältävä suuri adressi kuuluvat Suomen Kansallisarkiston kokoelmiin.