FI / SV / EN

Människor i Övermark kby ca 1910 (ID 423)

Hyväksymisvuosi: 2021

Säilyttäjä: Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS)

Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS) arkiston vanhimmat folkloristiset, etnografiset ja kielitieteelliset kokoelmat vuosilta 1874–1939

SLS:n arkiston vanhimmat folkloristiset, etnografiset ja kielitieteelliset kokoelmat edustavat varhaisinta kansanperinteen keräystyötä, jota SLS harjoitti perustamisestaan eli vuodesta 1885 alkaen seuran tarkoituksen mukaisesti. Vanhimpiin kokoelmiin kuuluu myös Svenska landsmålsföreningen ‑seuran vuosilta 1874–1899 peräisin olevia kokoelmia, jotka luotiin lisäämään Suomen ruotsinkielistä kansankieltä koskevaa tietoisuutta ja lahjoitettiin SLS:lle.

Vanhimpia aineistoja vuosilta 1874–1939 ovat yhteensä 544 kokoelmaa SLS 1-SLS 544 ‑merkillä SLS:n kansanperinne- ja kielikokoelmassa. Vuonna 1937 alkoi siirtymäkausi, jolloin otettiin käyttöön uusia keräysmenetelmiä, mutta se näkyy aineistossa vasta vuonna 1939. 

Aineisto valaisee ruotsinkielisen rannikkoväestön kansankulttuuria 1800-luvulla ja 1900-luvun alkupuoliskolla aikajärjestyksessä ja kattavasti. Aineisto on kokonaisuudessaan autenttista ja auttaa säilyttämään kulttuuriperintöä, joka olisi muuten menetetty.  SLS:n keräystyö on ollut jo alusta lähtien säännöllistä ja järjestelmällistä. Kokonaisuus tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen Suomen ruotsinkielisen kielialueen kansankulttuuriin. Aineisto on suurin Suomessa muistiin korjatusta vanhemmasta ruotsinkielisestä perinteestä koostuva kokonaisuus ja siksi ainutlaatuinen ja keskeinen lähde tieteellisessä tutkimuksessa. 

Vanhimmissa kokoelmissa kuvataan suullista ja aineellista kansankulttuuria, joka oli 1800-luvun lopulla jo taantumassa. Kokoelmat osoittavat, että myös rannikon ruotsinkielisellä väestöllä oli vastaavaa kansankulttuuria ja kansanrunoutta kuin Suomen Kirjallisuuden Seuran keräämässä suomenkielisessä aineistossa on kuvattu. Kokonaisuus sisältää myös kuvauksia vironruotsalaisen kielialueen perinteistä ja kielestä, ja siinä on yhteensä 57 kokoelmaa.

 

Keräystyön tekivät osittain stipendiaatit ja osittain tieteellisesti pätevät henkilöt. Aineistoa olivat keräämässä perinne- ja kielitieteen silloiset tai tulevat keskeiset henkilöt, kuten Otto Andersson, Yngvar Heikel, Axel Olof Freudenthal, Greta Dahlström ja Alfhild Adolfsson.

SLS on julkaissut suurimman osan folkloristisesta aineistosta painettuna Finlands svenska folkdiktning ‑teoksena (1917–1975), joka on saatavilla myös digitaalisesti. Osia aineistosta on julkaistu kansallisessa Finna-hakupalvelussa.