FI / SV / EN

Perustamisasiakirja 1640_TA

Hyväksymisvuosi: 2021

Säilyttäjä: Helsingin yliopisto

Turun Akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin Yliopiston arkistot

Arkistoaineistot käsittävät Helsingin yliopiston edeltäjien, Kuninkaallisen Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston asiakirjat ja muut arkistoaineistot vuosilta 1640–1924. Arkistoaineistot on periodisoitu yliopiston sääntöjen, statuuttien mukaisesti niin, että arkistojen kaari päättyy itsenäisyyden ajan ensimmäisiin perussääntöihin 1924. Aineistot ovat siis pääosin ajalta ennen maamme itsenäisyyttä, jonka seurauksena yliopiston nimi muutettiin vuonna 1919 Helsingin yliopistoksi.

Arkistoaineistot ovat keskeinen osa kansallista asiakirjallista kulttuuriperintöä samoin kuin Suomen tieteellisen, kansallisen ja valtiollisen kehittymisen historiaa. Suomalainen tiede, tieteellinen tutkimus, kulttuuri ja sivistys, suomalaisuus, myös itsenäisyysajatus syntyi ja kehittyi yliopiston piirissä. Yliopiston asiakirjallisilla aineistoilla on pysyvä arvo niin suomalaiselle tieteelle, tutkimukselle ja kansalliselle kulttuurille, identiteetille, itseymmärrykselle ja suomalaisuudelle kuin itsenäiselle Suomen valtiollekin. Turun akatemia/Keisarillinen Aleksanterin yliopisto oli vuoteen 1918 maan ainoa yliopisto. Yliopistossa ovat siten vuodesta 1640 lähtien opiskelleet kaikki korkeampaa koulutusta ja opetusta Suomessa saaneet henkilöt. Vuoteen 1917 asti ylioppilastutkinto suoritettiin yliopistossa ja oli käytännössä yliopiston pääsykoe.

Arkistoaineistot on jaettu useaan arkistokokonaisuuteen yliopiston historiallisten vaiheiden ja arkistonmuodostuksen perusteella käsittäen seuraavat arkistokokonaisuudet: 

  • Turun akatemian arkisto (1640–1828)
  • Kanslerinviraston arkisto I (1726–1799)
  • Kanslerinviraston arkisto II (1809–1924)
  • Sijaiskanslerin arkisto 1829–1924
  • Konsistorin arkisto 1828–1924

Yliopiston vaiheet kuvastavat Suomen valtiollista ja poliittista historiaa ja kehitystä. Vuonna 1640 perustetun Turun akatemian arkisto käsittää kaikki säilyneet yliopiston asiakirjalliset aineistot koko akatemian toiminta-ajalta Turussa eli ajalta 26.3.1640–30.9.1828. Venäjän keisari siirsi yliopiston Turun palon 1827 jälkeen maan uuteen pääkaupunkiin Helsinkiin, missä se sai nimekseen Keisarillinen Aleksanterin-yliopisto Suomessa. Yliopisto aloitti toimintansa Helsingissä 1.10.1828. Yliopiston korkeimman hallintoviranomaisen kanslerin arkisto sijaitsi Ruotsin-aikana emämaassa ja seurasi usein valtaneuvoksena toiminutta kansleria. Kanslerin arkisto siirrettiin Suomen sodan 1808–1809 päättäneen Haminan rauhan määräysten mukaan 1810 Suomeen ja liitettiin akatemian arkistoon. Venäjän-aikana kanslerina toimi pääosan autonomian aikaa keisarikunnan perintöruhtinas, ja kanslerinvirasto sijaitsi valtakunnan pääkaupungissa Pietarissa ministerivaltiosihteerin viraston yhteydessä. Maaliskuun vallankumouksen 1917 jälkeen arkisto siirrettiin yliopistolle Helsinkiin.